Musiikkiteatteri Kapsäkki ja Maailman ympäri 80 päivässä
0*Mainos. Liput näytökseen saatu Musiikkiteatteri Kapsäkiltä
Muutama vuosi sitten meillä palattiin omiin lapsuuden muistoihin katsomalla ihana piirretty tv-sarja Maailman ympäri 80 päivässä. Lainasin DVD:t kirjastosta ja niitä katsottiin läpi koko perheen voimin. Kun sain kutsun Musiikkiteatteri Kapsäkin Maailman ympäri 80 päivässä -näytelmän ensi-iltaan, halusin ehdottomasti päästä paikalle. Ensi-illan aikaan olimme vielä reissussa, mutta onneksi uusi mahdollisuus järjestyi pian.
Perjantaina vietettiin ilta teatterissa Foggin ja Passepartoutin kanssa matkustaen ajasta ja paikasta toiseen. Esitys juhlii mielikuvitusta, seikkailuja, tarinankerrontaa ja ihmisyyttä sen eri muodoissa. Joskus on tehtävä matka, että löytää toisen ihmisen luo.
Mikä olisi kauniimpi tapa löytää toisensa kuin teatterin lava, joka kokoaa ihmisiä yhteen saman tarinan äärelle?
Jules Vernen klassikosta lavalle
Rutiineihinsa jumahtanut englantilainen herrasmies Phileas Fogg ja hänen palvelijansa Passepartout lähtevät kiehtovalle ja yllätyksiä täynnä olevalle matkalle, kun Fogg lyö omaisuutensa vetoa, että pystyy matkustamaan maailman ympäri 80 päivässä.
Musiikintäyteisessä tulkinnassa viisi näyttelijää vaihtaa tekoviiksiä, takkeja ja mantereita tiuhaan tahtiin sekä tarttuu soittimiin hätkähdyttävällä vauhdilla. Tästä kommellusten ja huumorin siivittämästä reissusta ei kukaan selviä rähjääntymättä. Mutta onko suurin matka se, joka kuljetaan höyryjunilla, elefanteilla ja siipirataslaivoilla? Vai ehkäpä vaativin taival on se, joka johtaa toisen ihmisen luo?
Jules Vernen alkuperäisteoksen on ohjannut ja dramatisoinut Jussi Nikkilä. Ikonisen tarinan rooleissa esiintyvät lastenteatterin huiput näyttelijä-muusikot Anu Hostikka, Paavo Kerosuo, Antti Korhonen, Jussi Nikkilä sekä Veera Railio. Porukka, jolla näyttää olevan varsin hauskaa teatteria tehdessään — ainakin, jos seurasi miten he itsekin esityksen eri vaiheissa huvittuivat toistensa eläytymisestä.
Tarinassa matkaa tehdään vauhdilla musiikin ja laulun rytmittämänä. Etenkin reformiklubin räpit veivät hetkessä mukanaan, ja ei voi kuin ihailla näiden monitaitureiden menoa. Alkuperäisteokselle varsin uskollinen näytelmä sisälsi satunnaisia viitteitä aikuisyleisölle, mutta pysyi hyvin lapsen tasoisena olematta kuitenkaan itsestäänselvyys. Lasta ei aliarvioida, vaikka jälleen sen väkisin mukaan tungetun vessahuumorin olisin jättänyt pois. Lasten huumorintajusta riittää kyllä enempään.
Lastenteatteri on kenties alan vaikeimpia lajityyppejä juurikin siksi, että lapset osaavat olla vaativa yleisö. Kun jokin osuu ja uppoaa, siitä tulee suoranainen ilmiö, kun taas ei-niin-vaikuttavat kokemukset jaetaan koruttomasti. Kapsäkin porukka tuntee yleisönsä, ja ennen kaikkea nauttii lastenteatterin tekemisestä. Ja mikä tärkeä vaihe tämä kulttuurikasvatuksessa onkaan, sillä nyt kasvatetaan uutta sukupolvea kulttuurielämysten pariin. Kun kulttuurista ollaan samalla leikkaamassa merkittäviä mahdollisuuksia, sitä tulee pitää hengissä kaikin mahdollisin tavoin.
Me nautimme tästä, ja kannustammekin molemmat myös muita menemään paikan päälle katsomaan esitystä. Mahdollisuuksia on vielä kolme maaliskuun puoliväliin saakka, joten hankkikaa ihmeessä liput ja antakaa lastenteatterille aikaa. Tässä näytelmässä piisaa sellaista vauhtia, että yleisössäkin hengästyy!
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Viisaudenhampaan leikkaus ja saikkuviikko
Oikean puolen viisaudenhampaat poistettiin jo vuosia sitten YTHS:llä, mutta vasemman puolen hampaat odottivat vuoroaan. Ylähammas oli esillä ja vino, mutta alahammas oli hankalampi – se oli jäänyt suurimmaksi osaksi ikenen alle ja oli hyvin lähellä hermoa. Röntgenkuvan perusteella edessä oli leikkaus.
Leikkausaika varattiin parin kuukauden päähän. Odotus tuntui pitkältä, mutta tulehdusta ei onneksi havaittu. Matkalle varmuuden vuoksi mukaan otettu antibakteerinen suuvesi piti tilanteen rauhallisena, eikä ulkomailla tullut onneksi ongelmia.
Itse leikkaus – nopeaa ja kivutonta
Leikkaus sujui yllättävän hyvin. Johtopuudutus tehtiin useampaan kohtaan, ja itse toimenpide kesti vain noin 20 minuuttia. Molemmat hampaat saatiin irrotettua kokonaisina, ja kipua ei tuntunut. Alahammas oli osittain löysällä, koska sen alla muhikin kunnon tulehdus, joten sen poistaminen oli tarpeen.
Lääkäri varoitti mahdollisesta hermovauriosta, koska alahammas oli kasvanut hermoa vasten, mutta toistaiseksi siitä ei ole ollut merkkejä. Puudutus kesti pitkälle iltapäivään, ja ensimmäisen särkylääkkeen tarvitsin vasta illalla. Sairaslomaa lääkäri kirjoitti kolme päivää.
Toipuminen – turvotusta ja varovaisuutta
Haavat vuotivat ensimmäisinä päivinä, ja leukaperä kipeytyi puudutuksen haihtuessa. Turvotus pamahti seuraavaksi aamuksi ja poski onkin ollut kuin hamsterilla. Suun avaaminen on vieläkin vaikeaa, ja jos vahingossa erehtyy puraisemaan vasemmalla puolella, älähtää kivusta. Joten pieniä suullisia, mielellään tosi pehmeää ja hidasta syömistä. Kurkkua olen syönyt, mutta sekin on vielä vähän hankalaa.
Söin liikaa jätskiä, mutta toipilaana saakin. Jogurtti ja banaani toimi hyvin. Etenkin ekana päivänä jääpalojen imeskely helpotti niin vuotoa kuin kipua. Tokana päivänä söin jo haaleaa lohilaatikkoa, munakasta ja pehmeää leipää. Tänään sai vihdoin aamukahvia ja puuroa, kun uskaltaa jo syödä lämmintä ruokaa.
Lopputulos – helpotus onnistuneesta toimenpiteestä
Vaikka viisaudenhampaan leikkaus on aina epämiellyttävä kokemus, oma toipumiseni on sujunut ilman suuria ongelmia. Kauhutarinoihin verrattuna selvisin helpolla – särkyä oli vain ensimmäisen vuorokauden ajan, ja särkylääkkeet riittivät pitämään kivun poissa. Käytössä oleva suuvesi estää haava-alueita toivottavasti tulehtumasts. Nyt vain jatkan rauhallista menoa ja varon vielä hetken vasenta puolta. Kyllä silläkin pystyy vielä joku päivä pureskelemaan!
