Kirja-arvio: Naapurissa: Hurja halloween
*Arvostelukappale saatu WSOY:ltä
Meille tuli tänä syksynä luettavaksi Naapurissa: Hurja halloween – ja se osui aivan täydelliseen aikaan juuri syksyisen juhlan kynnykselle. Suomessa halloween ei vielä ole yhtä iso juttu kuin monessa muussa maassa, mutta lapset tuntuvat innostuvan siitä vuosi vuodelta enemmän. Oli siis todella kiva löytää kotimainen, lapsille sopiva kirja, joka tarttui aiheeseen positiivisella tavalla.

Naapuruston halloween
Naapurissa: Hurja halloween -kirjassa puoliksi amerikkalainen Laineen perhe muuttaa Oiva ja Ilona Hattusen naapuriin. Kun halloween alkaa lähestyä, sitä ei voi olla huomaamatta – Laineilla juhla otetaan tosissaan, ja talo saa ylleen mitä upeimmat koristeet! Pian myös Oiva ja Ilona alkavat miettiä, uskaltaisivatko hekin lähteä mukaan halloweenin viettoon, vaikka koko juhla vähän jännittääkin.

Kirjassa tutustutaan hauskan tarinan kautta siihen, mitä halloween oikeastaan on: mikä on kammokuja, mitä tarkoittaa “karkki vai kepponen” ja miten juhlaa voi viettää omalla tavallaan. Kun uudet ystävykset suunnittelevat yhdessä hurjaa juhlaa, myös lukija saa paljon ideoita ja inspiraatiota omaan halloweenin viettoon pienellä tai isommallakin panoksella. Tarina on herttaisen yksinkertainen, mutta juuri siksi se toimii niin hyvin: se on helposti seurattava ja sopii mainiosti pienemmillekin lukijoille. Meidän lapsi tykkäsi siitä kovasti ja innostui lopussa olevista leipomisvinkeistä. Kuulemma tänä vuonna kun vietetään halloween-teemaisia synttäreitä sitten joulukuussa.
Tarina opettaa mukavalla tavalla myös halloweenin “sääntöjä” – esimerkiksi sen, että karkki tai kepponen -kierros tehdään vain taloihin, jotka on koristeltu juhlan merkiksi. Kirja myös muistuttaa kauniisti, että halloweenista voi tehdä juuri oman näköisensä juhlan: ei tarvitse pukeutua pelottavasti, jos ei halua, ja hauskan illan voi viettää monella eri tavalla.


Halloweenia ja syksyistä fiilistä
Kuvitus on lämminhenkistä ja värikästä, juuri sellaista, joka saa syksyisen tunnelman eloon. Pienet yksityiskohdat houkuttelevat tutkimaan sivuja pidempäänkin, ja kokonaisuus on visuaalisesti onnistunut. Tämä on kiva kirja lapselle itselleenkin selattavaksi ennen nukkumaanmenoa.
Kaiken kaikkiaan Naapurissa: Hurja halloween on varsin kiva lisä lapsen kirjahyllyyn – hauska, opettavainen ja sopivasti jännittävä tarina, joka tuo halloweenin ilon ja yhteisöllisyyden lapsentasoisesti esiin. Onhan se jo halloweenin juhlaa, että aiheesta voi lukea ihan kirjan – ja vielä sellaisen, joka sopii koko perheelle ja eri-ikäisille lukijoille.

SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Kuka kaappasi auringon Helsingin Kaupunginteatterissa

Kuva: Helsingin kaupunginteatteri
Helsingin Kaupunginteatterin Kuka kaappasi auringon? tuo Mauri Kunnaksen klassikkotarinan lavalle Studio Pasilassa. Kävimme katsomassa näytelmän teatteriin hyvin rutinoituneen kuusivuotiaan kanssa, ja on hienoa nähdä, että teatteri panostaa kunnianhimoisesti myös pienemmille katsojille suunnattuun täyspitkään esitykseen. Mauri Kunnaksen kirjat ovat olleet meillä kovin suosittuja, mikä lisäsi viehätystä. Etenkin, kun lavalla seikkaili myös kirjoista tuttu kuuluisa unissakävelijä.
Musikaalin on dramatisoinut ja ohjannut Liila Jokelin, ja musiikki on hänen sekä Lauri Schreckin käsialaa. Jokelinin ohjaus on rytmiltään napakka ja visuaalisesti kekseliäs, ja musiikki tukee tarinaa monipuolisesti – välillä svengaavasti, välillä haikeasti. Näyttämöllä nähdään muun muassa Sanna Saarijärvi uhmakkaana ja karismaattisena Louhena, jonka lavaenergia toimii mainiosti. Hänen vastaparinjaan ja rinnallaan esiintyvät Juha Jokela, Arttu Kapulainen, Jouko Klemettilä ja Sanna Majuri, joiden eläinhahmot murisevat ja leikkivät koiramaiseen tyyliinsä ja tarkasti rytmitetyllä liikkeellä. Inkeri Raittilan Pikku-Pirja lienee hahmoista näkyvin ja keskeisin, ja samalla lapsiyleisölle samaistuttavin hahmo.

Kuva: Helsingin kaupunginteatteri
Eläinhahmojen kautta tarina saa leikkisyyttä ja huumoria, mutta myös lempeitä, inhimillisiä sävyjä.
Tarinassa ahne Louhi kaappaa auringon, ja sen seurauksena koko maailma joutuu epätasapainoon – Väinölässä jäädytään ja Pohjolassa kärsitään helteestä. Eläinhahmot ja kyläläiset lähtevät rohkeasti etsimään aurinkoa takaisin, ja matkalla kohdataan jännitystä, huumoria ja yhdessä tekemisen voimaa. Usko hyvään ei hyydy, vaikkakin sitä koetellaan. Samalla pahuus ei ole niin läpitunkevaa kuin voisi kuvitella, sillä jokainen on kykenevä muutokseen.
Musiikki kuljettaa tarinaa vahvasti eteenpäin, ja tyylien kirjo on ilahduttava: välillä rokataan, välillä rauhoitutaan. Eri sävyt pitävät esityksen elävänä ja tekevät siitä lapsille helposti lähestyttävän. Lavastus ja valot rakentavat selkeän ja värikkään maailman, jossa tarina pääsee oikeuksiinsa. Studio Pasilan intiimi näyttämö sopii esitykselle hyvin – pienikin yleisö pääsee lähelle tapahtumia, ja yleisöä myös osallistettiin leikkimielisesti mukaan tapahtumiin.

Kuva: Helsingin kaupunginteatteri

Kuva: Helsingin kaupunginteatteri
Kuka kaappasi auringon? kestää noin kaksi tuntia väliaikoineen ja sitä suositellaan yli viisivuotiaille. Ehkä itse koin tämän selvästi pienemmille suunnattuna muiden viime vuosien näytelmien jälkeen, mutta tiedän monia omaa lasta pienempiä naperoita, joihin tämä olisi uponnut hyvin. Mainio valinta siis koko perheen teatterihetkeen. On ilo huomata, että Helsingin Kaupunginteatteri tekee täyspitkiä ja visuaalisesti viimeisteltyjä esityksiä myös lapsille. Tällaiset teokset antavat nuorille katsojille mahdollisuuden kokea teatterin taikaa aidosti – musiikin, tarinan ja esiintyjien yhteispelinä.
Esitys jatkuu Studio Pasilassa syksyn ajan. Liput ja lisätiedot löytyvät teatterin sivuilta. Hauskaa ohjelmaa esimerkiksi syyslomalle!

Kuva: Helsingin kaupunginteatteri



0