Viime aikojen elämyksiä
2Kulttuuri ja taide tarjoaa suuria tunteita ja parhaimmillaan jää mieleen hautumaan pitkäksi aikaa. Mun mielessä on ehdottomasti paikkansa myös kevyelle hömpälle, kuten lenkillä kuunneltaville äänikirjoille, jotka ei saa olla liian vakavia. Mutta ne on myös sitä osastoa, joka unohtuu usein nopeasti tai ei ainakaan tarjoa sitä viihdettä enempää. Sen sijaan nämä elämykset on jääneet mieleen, ja osaa on pohdittu ahkerasti myös naperon kanssa yhdessä. Miten ihana tunne on vaikka jutella yhdessä juuri luetusta kirjasta, sen hahmoista ja tapahtumista, ja miettiä mitä ne merkitsevät. Parhaita yhdessä jaettuja elämyksiä kulttuurin, taiteen ja kirjallisuuden saralla on syytä vaalia!
Parhaita elämyksiä viime aikoina
The Zone of Interest
Äärimmäisen upea ja puhutteleva elokuva. Aiheestaan huolimatta ei raskas, vaan jopa arkinen – kuten kuuluu, koska kyse on arjesta, jota elettiin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Vai elettiinkö? Siinä, missä yhden perheen elämä pyörii raiteillaan mukavasti rullaten, vain metrien päässä käydään läpi äärimmäistä kauhua ja inhimillistä kärsimystä. Alleviivausta ei tarvita, koska me kaikki tiedämme mistä on kyse ja osaamme kuvitella vielä pahempaa. Siksi se arkisuus tekee kaikesta vielä karmivampaa. Pahuuteen lipsutaan pikkuhiljaa, kun annetaan vähä vähältä periksi. Elokuvan loppu on sellainen, että telkkarin ruutua jäi tuijottamaan vielä pitkäksi aikaa. Kerrassaan hieno elokuva.
Veljeni Leijonamieli
Rakastettu klassikko, jonka lukemista yhdessä oman lapsen kanssa todella odotin! Omasta lukukerrasta on aikaa, joten en itsekään muistanut kirjaa kovin hyvin. Mutta voi että se on kaunista luettavaa. Huomaa eron moniin lastenkirjoihin, sillä usein tuntuu, että lapsia ei arvosteta kirjallisuudessa tarpeeksi. Jo hyvin pieniä voi lukemisella hieman haastaa, pistää ajattelemaan, tulkitsemaan kieltä ja ennen kaikkea arvostamaan sitä. Suomen kieli on vaikeaa, ja samalla äärimmäisen kaunista. Leijonamielen käännös suorastaan soljuu eteenpäin, ja sitä huomaa lukevansakin erityisellä äänellä. Sellaisella, missä tekstiin eläytyy – välillä kuiskaten, välillä tiukasti ääntä korottaen. Jännittävistä hetkistä päästiin yli, ja kirjan loputtua siitä heräsi jatkuvia kysymyksiä. Lapsi on selannut kirjaa yhä uudestaan, katsonut niitä muutamia kuvia mitä painoksessa on, laittanut kirjanmerkkejä omien suosikkikohtien väliin ja pyytänyt lukemaan niitä yhä uudestaan. Nämä on niitä hetkiä, jotka itsellä suorastaan rusentaa sydäntä. Miten onnelliseksi mut tekeekään se rakkaus, mitä toisella kirjoja ja tarinoita kohtaan on. Enempää en voisi toivoa.
Ja tää tulee myös Helsingin kaupunginteatteriin tänä syksynä!!!
Kuvataidekoulu
Lapsella alkoi tänä syksynä kaksi uutta harrastusta vanhojen jäädessä pois. Tähän mennessä hän on ehtinyt harrastaa uintia, tanssia ja parkouria, ja nyt tilalle tuli kuvataidekoulu ja sirkuskoulu. Aavistelin, että kuvataidekoulu voisi toimia tälle meidän omalle Kylli-tädille, joka jatkuvasti piirtelee ja kertoo samalla tarinaa piirrokseen tulevista hahmoista. Ryhmä vaikutti pieneltä ja mukavalta, opettaja ihanalta. 90 minuutin kesto suoraan eskaripäivän jälkeen tarkoittaa, että päivä on pitkä, mutta tunnin aikana pidetään myös välipala- ja satutauko, mikä auttaa jaksamaan. Ensimmäisellä kerralla oli kastettu paperilehteä musteeseen ja maalattu, ymmärtääkseni. Kun välillä on vaikea nyhtää tietoa mitä eskarissa esimerkiksi on tehty, kuvataidekoulusta hän selitti innoissaan. Uskon, että tästä tulee erittäin hyvä juttu, joka tarjoaa paljon kokemuksia.
Piirrettiin kerran omassa mahassa asuva ”Hirveä Nälkä” samannimisen kirjan inspiroimana.
Asana Rebel
Mulla on ollut useamman vuoden Les Millsin appi, josta oon pystynyt kotona tekemään BodyBalancea. Tykkään siitä kovasti, mutta kesällä iski vastaan valtava määrä Asana Rebelin mainoksia, jotka kumma kyllä koukutti pikemmin kuin ärsytti. Kerta syksy on hyvää aikaa aloitella uusia juttuja, katkaisin ainakin toistaiseksi Les Millsin tilauksen ja otin tilalle Asana Rebelin. Ainakin näin alkuun tuntuu, että se tarjoaa enemmän. Puhelinappi on helposti saatavilla ihan muutaman minuutin pituisiin aamuvenyttelyihin tai lenkin jälkeisiin lyhyisiin vatsalihantreeneihin. Aina ei tarvitse asetella mattoa paikoilleen ja vaihtaa treenivaatteisiin, kun pienet verryttelyt siellä täällä tekee ison eron päivään päätteellä työskennellessä. Oon tykännyt! Asana Rebel tarjoaa paljon, aina ruokaideoista pitkiin ja haastaviin sessioihin. Plus se ei maksa paljon mitään.
Duolingo
Heh, oma pieni opiskelukaveri. Otin Duolingon kokeiluun petratakseni vähän italiaa, jota opiskelin jonkun aikaa aikanaan lukiossa. En voi sanoa oppineeni sitä kovin hyvin, mutta italia on aika helppo kieli. Sitä ymmärtää yllättävän paljon tekstinä, ja ainakin ruokalistan lukeminen joten kuten sujuu (ja ruokahan on Italiassa ykkösjuttuja!). Tein tän itselleni hyvin helpoksi, ihan vain 5 minuuttia päivässä, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Duolingo on ollut ihan hauska oppimisväline, ja katsotaan innostuisiko tässä opettelemaan vielä ruotsia ja saksaakin. Kaikista kieliopinnoista huolimatta englanti on se mitä itse tulee käytettyä, mikä on harmi, koska olisi ihanaa osata paljon kieliä.
PMMP STADIKALLA
Tätä odotettiin, ja oli kyllä hieno. Ja erityisesti nostalginen! Vitsi miten musiikkiin kiteytyy niin paljon muistoja ja mielleyhtymiä. Keli oli sillon perjantain konsertissa aikamoinen, mutta siinä vaiheessa oli kiitollinen päätykatsomon paikoista. Vaikka väkisinkin bändi jäi kauas eteen. Oli silti sairaan siistiä olla mukana, ja kyllä heräsi into päästä vielä hallikiertueen keikalle! Miten sitä onkin vaan ehtinyt jo buukata kaikenlaisia menoja, mitkä osuu päällekkäin näiden kanssa. Tuleehan niitä keikkoja, mutta ei toista PMMP:tä. Ne biisit ei ole vanhentuneet sitten yhtään, päinvastoin, se naisenergia ja tyttönä olemisen voima puskee läpi kenties vahvemmin kuin ikinä.
Leffaankin on ehditty ja muuta pientä kivaa arjen keskelle. Pitää sitä kaikenlaista keksiä, että on mukavaa myös lomakausien välissä. Koska arjen pitää olla kivaa – sitähän se suurin osa elämästä on. Ja esimerkiksi kaikilla tällaisilla elämyksillä se on aika ihanaa.
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Yö yksin kotona – mitä tein?
Lapsen syntymän jälkeen en ole montaa kertaa ollut iltaa yksin, yöstä puhumattakaan. Nyt oli sellainen kerta, kun kavereiden kanssa oli sovittu menoa ja naperolle yökyläily kaverin luona. Sitten kavereiden kanssa meno peruuntui, mutta pidettiin yökyläilystä kuitenkin kiinni. Näin mulla oli koko ilta ja yö yksin kotona, kerrassaan harvinaista herkkua! Tuntui, että jotain erityistä pitäisi tehdä, mutta mitä?
Yksin kotona – nautiskelua ja herkkuja!
Tein etäpäivän kotona, ja kävin aamupäivällä lenkillä. Etäpäivinä lounas tulee syötyä koneella, joten lounastauko jää sikäli erikseen pitämättä. Töiden jälkeen suuntasin pitkästä, pitkästä aikaa hierontaan, ja vielä kuumakivihierontaan, missä en ole käynyt vuosiin. Paikkana oli Making Magic Mannerheimintiellä, ja voin erittäin lämpimästi suositella. Vera oli erittäin mukava, lempeä ja asiantunteva työssään. Hieronta oli täydellinen rentoutus ja erityisesti niska-hartiaseudun jumeja avaava. Hyvä että pystyin sen jälkeen polkemaan kotiin, kun olo oli niin tokkurainen ja silmät nesteiden liikkeelle lähdöstä turvonneet. Mutta olipa autuas ja nautinnollinen fiilis!
Kotona kävin pitkässä suihkussa, pistin kasvonaamion ja tein ihanan tomaatti-mozzarella salaatin, jollaista on tehnyt mieli pitkään. Sitten lempparisuklaata ja edellisen viikonlopun leffakäynnistä jääneet karkit matkaan, ja ihana pesä sohvalle. Katsoin Maxille tulleen leffan The Zone of Interest, mikä oli erittäin upea ja puhutteleva, joskaan ei aiheeltaan tietty mikään leppoisin elämys.
Karkit vähän kadutti lopulta, kun hieronnasta tullut hyvä olo jäi sokeriöklötyksen varjoon, mutta onneksi yöunet oli silti hyvät. Olen nimittäin vähän varovainen karkkien kanssa etenkin iltaisin, koska jo pienestä määrästä tulee ihan krapulainen olo ja tuntuu, että yö menee todella levottomaksi. Mutta olihan nyt ihana hetki herkutella kunnolla!
Nukkumaan menin vähän ennen puolta yötä, joten ei tullut valvottua hurjan myöhään, vaikka selkeästi myöhempään kuin yleensä. Aamulla heräsin tuttuun tapaan seitsemän pintaan, eikä karkit onneksi olleet saaneet pahaa oloa aamuksi. Keittelin ihanan puuron, söin rauhassa uutisia lukien ja telkkaria taustalla kuunnellen, ja käytin aamupäivästä hetken leipomiseen. Roskapussi levisi kivasti ympäri roskista, mistä seurasi lopulta koko roskiskaapin pesu. Olihan se jo aikakin. Piti siivota muutenkin, niin vähän ennakoin ja pyyhin pölyt ja pesin kylppärin ja vessan valmiiksi. Joogasin ja söin lounaan, ennen kuin oli aika hakea napero takaisin. Yökylä oli ollut hauska, ja jatkettiin porukalla vielä Lintsille ilmaislaitteisiin. Siinä vierähtikin sitten tovi, ja kotona oltiin vasta neljän maissa. Vähän leikkiä, ruoan laittoa, iltapesut ja Avara luonto iltapalan ohessa. Aika mainio viikonloppu.
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?