Loma ohi – miten meni?
0
Kesäloma, ja kaikki loma, tuntuu aina ihanalta. Tänä vuonna jotenkin erityisen ihanalta. Uudessa työssä loma ei ole mitenkään varma juttu, ja olikin ihanaa kun sain pidettyä kolmen viikon loman. Kun vielä sitä ennen tein kolmisen viikkoa töitä etänä mökillä, tuntuu että loma oli sitäkin pidempi ja mökkeilyä piisasi. Tänä kesänä tuli oltua 38 päivää ja viikko vielä Puolassa, siinä välissä vain muutama päivä kotona. Poissa kotoa oleminen teki kesästä ja lomasta entistä pidemmän tuntuisen, kun arki oli kaukana ja päivät kuluivat eri maisemissa. Naperokin sanoi, että tuntuu kuin siitä olisi jo vuosia kun lähdettiin juhannusviikolla junalla mökille. Nyt on loma ohi ja arki alkanut, mutta mitä lomasta jäi päällimmäisenä käteen?
Kesäkelit
Tänä vuonna on hemmoteltu lämmöllä ja helteillä. Ihanaa! Toukokuussa pääsi jo helteiden makuun, ja vaikka välissä vähän kylmeni, vietettiin kesällä monia päiviä auringosta, lämmöstä ja kesästä nauttien. Päästiin uimarannalle, hikisille juoksulenkeille ja lätkimään verenhimoisia paarmoja. Veneajeluille, syömään ulkona ja nauttimaan jätskistä, joka meinaa sulaa liian nopeasti. Siinä kaikessa on ollut kesän tuntua.
Juoksulenkit
Lenkkeilemään on päässyt kivasti. Molempien mökkien juoksulenkit on ihania, ja niitä on jo nyt ikävä, vaikka kotonakin on monta kivaa lenkkiä mitä mennä. Välillä juoksu on käynyt ikävästi henkeen ja oon saanut huomata yskiväni sen jälkeen enemmän, mutta oon kovasti yrittänyt opetella nenän kautta hengitystä ja saada palleahengityksen kuntoon. Se hidastaa välistä vauhtia, mutta huomaan kyllä eron kun vaan malttaa tehdä. Nenähengityksestä sanotaan, että happea kyllä tulee vaikka tuntuisi että joutuu haukkomaan henkeä, ja siihen yritän luottaa. Toistaiseksi pitää vaan hidastaa heti, jos tuntuu että meinaa alkaa hengittämään liikaa suun kautta.
Kesäherkut
Tänä kesänä on herkuteltu ehkä enemmän kuin ikinä. En tiedä miten siinä niin kävi, mutta koko ajan on ollut ties mitä kakkuja, kääretorttuja, jätskejä, keksejä ja karkkeja. Tuntui jo, että eihän tämä vetele, mut toisaalta myös mietin että höh, nyt nythän on loma ja antaa mennä. Ja niin sitten on mennytkin. Nyt kotona ehkä vähän rajaa taas, mutta kyllähän se tässä arjen mukana tulee ihan luonnostaan.
Pikkujuhlaa
Vietettiin mun vanhempien 70–vuotisjuhlia, mulla oli nimpparit ja miehellä synttärit. Varsin pienimuotoista kaikki, mutta kivaa yhtä kaikki. Vanhemmilla on just myös 50-vuotishääpäivä ja sovittiin naperon kanssa juhlistaa eskarin alkua. Paljon mukavia juttuja arkeen. Myös mun sukulaisia Kanadasta tulee käymään ja nähdään pitkästä aikaa, viime kerrasta onkin aika monta vuotta aikaa.
Marjojen täyttämä pakastin
Okei, pakastin on ilahduttanut vasta nyt arjessa, mutta mökkeillessähän niitä marjoja kerättiin. Onkin ollut super hyvä marjavuosi, vaikka kuivana keväänä huolestutti miten käy. Mustikat on olleet kuin pensasmustikoita, ja viimeisinä lomapäivinä sai sateista huolimatta kerättyä hyvät määrät. Käytiin Kolarinpellon marjatilalla keräämässä pensasvadelmia iso satsi, ja syytä olikin, koska ne maksaa itse kerättynä vain 6 €/kg – lähes ilmaista! Metsävadelmia oli paljon, ja viinimarjoja on mennyt suuhun suoraan pensaasta. Marjakausi on ihana aika, ja voi että sydäntä lämmittää katsoa miten paljon lapsen mahaan menee tuoretta marjaa joka päivä. Ihanat sukulaiset täytti myös meidän pakastinta lakoilla, joita löytyi ilmeisesti myös järjetön määrä tänä vuonna. Ja sormet on ihan sinisenä mustikoista vielä arjen alettuakin.
Nukkuminen
Ei sitä arjessa aina tajuakaan että väsyttää, mutta varsinkin se alkupätkä oli täynnä unta. Nukuin kevyesti sellaisia 9–10 tunnin yöunia, eikä ollut mitään ongelmia nukahtaa iltaisin. Teki hyvää. Helteiden aikaankaan ei onneksi ollut liian kuuma nukkua, ja viimeinen viikko oli sen verran viileämpi, että öisin suorastaan kehräsi peiton alla raittiin ilman tulviessa avoimesta ikkunasta sisään. Parasta!
Lukeminen
Oon viime vuosina hyödyntänyt enemmän ja enemmän kirjastoa (sitä ennen kirjakaupassa työskennellessä kirjoja sattui tulemaan kotiin muutenkin…), mutta ostin Puolasta kaksi uutta kirjaa mitkä oon halunnut lukea. Colleen Hooverin It ends with us sekä Rebecca Yarrosin Fourth Wing. Hooverista on kuullut paljon arvioita puoleen ja toiseen, mutta kiinnosti sikäli itse kokeilla mistä on kyse. Leffakin tulee just ensi-iltaan, ja koska Blake Lively on musta symppis, aattelin että se voisi olla kiva nähdä. Ja kirjahan pitää aina lukea ensin 🙂 Täytyy sanoa, että tää oli paljon laadukkaampi kuin odotin. Ihmissuhdedraamaa, mutta aika arkista ja aidon oloista. Odotin nimittäin yhtä kiusallista kokemusta kuin Fifty Shades oli (se oli nimittäin jotain niin luokattoman huonoa kielen puolesta, etten käsitä miksi siitä kasvoi sellainen ilmiö). En tiedä miten käännös tässä toimii, mutta kirjana oli ihan viihdyttävä. Voisin lukea Hooveria lisääkin, ja tähän on ilmeisesti myös jatko-osa.
Yarrosin kirja oli aika loistavaa kesälomalukemista. Fantasiahömppää, joka upposi. Siinä oli sitten ajoittain jo vaivaannuttavaakin osaa, mikä ei sopinut ollenkaan kirjan muuhun tyyliin, mutta yhtä kaikki viihdyttävää. Ja tässä oli myös vasta ensimmäinen osa, joten lisääkin piisaa.
Loman parhaita puolia on kans se, että arki tuntuu sen jälkeen taas mukavalta. Tai kyllä mä pääsääntöisesti arjesta tykkään, toki välillä on vaikeaa revetä kaikkeen ja ei ole aikaa niin paljon käsissä kuin haluaisi. Mutta piiiitkän mökkeilyn jälkeen oli kiva palata kotiin, kaupunkiin, oman kahvinkeittimen ja maidonvaahdottimen äärelle omaan rauhaan. Mökki kutsuu sitten taas joskus syksymmällä, kun saadaan arki tästä kunnolla käyntiin ja uusi tuore eskarilainen hommaan kiinni.
