Kun vielä vuosia sitten ostimme leipää kaupasta, valitsimme aina ihanan tuoreen ciabatan herkuteltavaksi samalle illalle. Siinä rapeassa, sitkeässä kuoressa on jotain erityistä. Tämä gluteeniton ciabatta on pitkään ja hartaasti odotettu leipä, joka maistuu uskomattoman hyvältä ja tuo elävästi mieleen ne kaikki vehnäpohjaiset kaupan ciabatat, vaikka se ei sisällä lainkaan vehnää!

En ole aiemmin yrittänyt ciabatan valmistusta itse, mutta sitten iski mieliteko pitkän ajan takaa: tuore pehmeä ciabatta, jonka välissä on reilusti pestoa ja mehevä kananrintafile. Aikanaan sinne kuului myös mozzarellaa, joten jos käytät maitotuotteita, suosittelen kokeilemaan. Itse korvasin juuston muilla ihanilla uutuuksilla…

Ciabattahan on tunnetusti vehnäleipä, mutta koska nyt on kyseessä gluteeniton leipä, tulee tästä hieman erilainen, mutta hyvin ciabattamainen. Kauraciabatta, oikeastaan. Ciabatalle ominaista on pehmeä sisus ja rapea kuori, sekä pieni sitkeys purtaessa. Vehnäjauhoilla on aina omat ominaisuutensa, minkä vuoksi ne niin suosittuja jauhoja leivonnassa ovatkin. Yllätyin silti, kuinka mielettömän hyvin tämä ciabatta onnistui. Ilmava, äärettömän herkullinen leipä! Rapea kuori ja pehmeä sisus. Erittäin onnistunut taikina!

Kyseessä on myös pikaversio siinä mielessä, että ihka aidossa ciabatassa hiiva-vesiseosta taidetaan seisottaa jopa yön yli ennen leipomista. Tätäkin taikinaa on nostatettu pitkään, mutta syötävää sai kuitenkin jo samalle illalle.

 

GLUTEENITON CIABATTA

Sekoita kuivahiiva lämpimään veteen. Sekoita kuivat ainekset keskenään, ja lisää erissä nesteen joukkoon. Lisää lopuksi oliiviöljy. Anna taikinan turvota liinan alla puolisen tuntia.

Muotoile taikinasta pitkulainen leipä uunipellille. Lisää tarvittaessa jauhoja, mutta varoen, jotta leivästä ei tule kovaa. Itse pyörittelin taikinaa leivonta-alustan päällä, jolle olin levittänyt hieman perunajauhoja.

Anna leivän kohota lämpimässä paikassa liinan alla 45-60 minuuttia.

Paista leipiä uunissa 220 asteessa noin 20 minuuttia, kunnes niiden pinta on ruskistunut. Huomioi, että leipä ei rusketu yhtä paljon kuin vehnäjauhoista tehty versio.

Mozzarellan tilalla käytin hauskaa uutta löytöä – nimittäin kananmunanvalkuaista, joka on kypsennetty tiiviiksi mozzarellamaiseksi palaksi. Koostumus ja maku muistuttavat hyvin paljon mozzarellaa – sellaista jossa ei ole rasvaa.

En väitä olevani mikään ekspertti, enkä todellakaan olekaan, mutta jonkinlaisia vatsavaivoja mulla on ollut niin kauan kuin muistan. Vatsa on herkkä reagoimaan vähän kaikkeen, ja on vienyt aikaa oppia miten elää sen kanssa sovussa. Eikä se vieläkään aina onnistu – kaikki vatsavaivaiset varmasti tietää tämän. Olen kuitenkin löytänyt apua monesta asiasta, ja haluankin jakaa vinkit mikä omalla kohdalla on paras apu vatsavaivoihin kun ne iskee päälle.

Paras apu vatsavaivoihin

Rentoutus ja rauhallinen liikunta

Monesti jos vatsa tuntoo turvonneelta, tekee mieli liikkua ja saada sitä kautta oloa kevyemmäksi. Mutta usein turvotus voi johtua stressistä, minkä vuoksi siihen auttaakin parhaiten rentoutus. Rauhallinen jooga, kävely, raitis ilma, venyttely – kaikki toimii. Kun hermosto rentoutuu ja palautuu, alkaa ruuansulatus ja vatsan toiminta helpottaa. Pitkät rauhalliset kävelyt ovat ihan parasta.

Omenaviinietikka

Parasta. Ja helppoa käyttää ja saada käsiinsä missä vain. Sekoita pari ruokalusikallista omenaviinietikkaa huoneenlämpöiseen veteen, ja juo. Sekaan voi puristaa myös sitruunaa. Etikka on tiukkaa hampaille, joten suu voi olla hyvä purskutella juomisen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma silloin tällöin tehtynä. Etikka edistää ruuansulatusta ja helpottaa turvotusta. Trust me. Valitse runsaasti sakkaa sisältävä pullo, niin saat aitoa ja tehokasta tavaraa.

Piihappogeeli

Piihappogeeli on loistava apu etenkin närästykseen, ja samalla ruuansulatuksen toimintaan. Se luo limakalvoille suojaavan pinnan ja helpottaa oloa, jos tuntuu että ruokatorvea polttelee tai mahassa kuplii. Tutustu täällä.

Biotikur

Uusi upea löytö❤️ Olen käyttänyt Biotikuria nyt useamman kuukauden, ja se todella, TODELLA toimii. Se on hintavaa, mutta joka sentin arvoista. Biotikurista ja mikä sen erottaa muista voi lukea lisää täältä. Lyhyesti sanotuna se pohjaa probiootteihin ja prebiootteihin ja ravinteisiin, joita tarvitaan että ne todella toimivat ja tekevät elimistössä mitä pitää. Olen huomannut merkittävän eron vatsan kunnossa, ihon voinnissa ja yleisesti ruuansulatuksessa. En näe, että tätä tulisi koko loppuikä juoda kolme annosta päivässä, mutta kuuriluontoisesti. En ole pakannut annoksia mukaan esimerkiksi joululomalle, ja uskoisin aikanaan siirtyväni esim. aamuisin juotavaan annokseen. Mutta nyt vielä hyvä näin.

Olen juonut Foodinin viherjauhetta veteen sekoitettuna jo vuosia, ja aamun Biotikur annos sekoitettuna yhteen Foodinin uuden sitruksisen viherjauheen kanssa on melkoinen superfood drinksu aamuisin. Sitä oikein tuntee miten keho herää ja vatsa hyrrää tyytyväisenä!

Digest Gold ruuansulatusentsyymi

Ruuansulatusentsyymit on se viimeinen keino, johon turvautua. En ole käyttänyt niitä paljoa, mutta ne ovat mainio apu esimerkiksi kiireisinä päivinä, kun ruuansulatus tarvitsee lisäboostia. Matkustaessa, kun vatsan toiminta häiriintyy muuttuneista rutiineista. 1-2 kapselia päivässä aterian yhteydessä parin päivän ajan, ja taas sujuu paremmin. Mutta ensisijaisesti pyrin hakemaan apua muista keinoista. Digest Gold on todella kehuttu merkki, mutta muitakin on. Digest Goldia löytyy esimerkiksi täältä.

Ruokavalio

Ruokavalio on se tärkein kulmakivi, jolle kaikki rakentuu. Itselläni ruokavalio oli jonkin aikaa hyvin tiukkana, mutta kun homman sai kuntoon, sen ei tarvitse olla enää niin tarkkaa. Syön gluteenitonta, vältän maitotuotteita (juustoa syön välillä mökillä tai ravintolassa), koitan välttää turhaa sokeria ja syödä säännöllisesti kunnon ruokaa. Ei se aina mene niin justiinsa. Joskus tulee napsittua karkkia ja muuta makea turhan usein, mutta hyvää on se, että siitä pääsee nykyään helpommin eroon kuin ennen. Tekee mieli palata perusruuan pariin. Mutta oikeastaan joka aamu kasvin kanssa kuuluu olla keksi. Se on ihan pääkopan hyväksi!

Aikanaan en huomannut olossa samanlaista eroa, kun karkkia tai herkkuja söi, mutta nykyään kaipaan aika nopeasti oikean ruuan pariin. Ja se on hyvä tunne. Silloin ei haittaa, vaikka joka aamu söisi kahvin kanssa suklaakeksin (kuten teen) tai leffaan ostaisi irtokarkkeja. Perusta on kunnossa, ja se pitää olon hyvänä. Ja esimerkiksi matkullessa olo on ihan toinen kuin ennen, kun saattoi mennä useamman viikon reissut tukkoisella vatsalla ja turvotuksella. Etenkään rantalomilla ei ollut mikään paras fiilis niin. Nykyään reissurytmiin pääsee varsin sujuvasti myös ruuansulatuksen kannalta.

Paras apu vatsavaivoihin on tutustua omaan kehoon ja sen toimintaan, ja saada kiinni siitä mikä omalla kohdalla tuo parhaan avun. Klassinen virhe ehkä on puskea vaan lisää, kun olo tuntuu kehnolta, vaikka oikea suunta olisi pitää itsestä entistä parempaa huolta ja antaa keholle hellää hoivaa. Ei siis tarvitse lähteä suu veressä juoksulenkille, vaan kokeilla vaikka päiväunia, kävelyä metsässä tai venyttelyä kivan musiikin kanssa. Monesti sitä ajatellaan, että aina pitäisi tehdä, saada, osata, pystyä enempään, kun päinvastoin tulisi osata laskea irti ja hidastaa.