Miniloma Tampereella
0Käytiin naperon kanssa yhden yön teatterireissulla Tampereella katsomassa Kaunotar ja hirviö -musikaali, ja samalla jäimme päiväksi viettämään aikaa Tampereella. Musikaali oli perjantaina illalla, ja lauantaina meillä oli koko päivä aikaa Tampere-puuhalle. Oltiin yötä Forenomin huoneistohotellissa Kauppakadulla, ja se olikin mainio sijainti niin teatterin kuin muun tekemisen kannalta. Perjantaina ilta venähti myöhään, joten lauantaina otettiin aamu kaikessa rauhassa aamupalan ja piirrettyjen parissa. Miniloma Tampereella osoittautui oikein antoisaksi, ja taas muistin miten ihana kaupunki Tampere on!
Museokierros
Lauantaina meidän ohjelmaksi tuli museokierros, ja samalla palloiltiin kaupungilla mikä ehdittiin. Käytiin parissa kahvilassa, syötiin hampurilaiset lounaaksi ja tietenkin shoppailtiin Suomen viimeisessä ja ainoassa Punnitse ja säästä -myymälässä, joka löytyy Tampereen rautatieasemalta. Sinne meni ihan omaisuus, mutta eipä sinne usein enää pääse. Ne tummalla suklaalla päällystetyt omenarenkaat on vaan käsittämättömän hyviä, ja ostin niitä kotiin ihan reilun pussillisen.
Napero sai valita museon, ja luonnollisesti hän valitsi jälleen luonnontieteellisen museon.
Suunnattiin siis ensimmäiseksi museokeskus Vapriikkiin, ja siellähän onkin kätevästi monta näyttelyä ja museota samassa rakennuksessa. Pyörähdettiin niin jääkiekko- kuin pelimuseossa, ja käytiin tutustumassa Finlaysonin historiaa esittelevään näyttelyyn, mutta eniten meni toki aikaa luonnontieteellisessä.
Tampereen luonnontieteellinen museo on aika pieni ja kompakti, mutta varsin hyvä. Siellä on yllättävän paljon tutkittavaa niin pieneen tilaan, ja lapset on huomioitu kivasti erilaisilla tunneleilla ja kosketeltavilla asioilla.
Museossa oli myös hieno näyttely erilaisista kivistä ja mineraaleista, joiden seassa oli muun muassa pala meteoriittiä ja fossiilisoitunutta dinosauruksen nahkaa ja munia.
Vapriikissa käytiin myös supersankareita esittelevässä näyttelyssä sekä ihmisen menneisyyttä tutkivaan Muinais-DNA -näyttelyyn, jossa oli tehty kasvomallinnuksia esimerkiksi pääkallojen pohjalta. Näyttely oli toteutettu hienosti, ja aihe on varsin mielenkiintoinen. Näyttely on esillä kesäkuuhun 2028 asti, joten kannattaa mennä katsomaan.
Ennen junalle menoa käytiin myös maailman ainoassa Muumi-museossa, joka löytyy Tampere-talosta. Napero ei ole ikinä mikään muumifani ollut, mutta onhan ne hahmot suomalaiselle lapselle joka tapauksessa tuttuja. Muumi-museo on hieno paikka, ja näyttely on rakennettu sekä pieniä että isompia muumifaneja ajatellen. On paljon otteita tarinoista, yksityiskohtaisia rakennelmia ja muun muassa malleja ensimmäisistä muumitaloista. Ateljeessa pysähdyttiin vähän maalaamaan, ja napero ripusti lopuksi taideteoksensa myös ateljeen seinälle.
Välipalaa ja myymälöitä
Mulla kyllä sydäntä lämmittää miten lapsi haluaa aina tutkia kirjakauppoja. Hän marssii myymälään, istahtaa lattialle ja alkaa selata mieluisia luettavia ja värityskirjoja läpi, eikä meinaa lähteä siitä mihinkään. Myös kaikenlaiset kynät ja tuoksuteltavat kumit ja muut härpäkkeet jaksavat kiinnostaa. Tunnistan nuo piirteet hyvin, koska olin itse ihan samanlainen. Käytiin siis useammassa kirjakaupassa ja erilaisissa pikkumyymälöissä mitä vastaan tuli. Käytiin kahvilassa missä sain ihanan piparkakkulaten ja napero kuppikakun, ja sitten olikin jo aika suunnistaa junalle. Meillä oli aika pitkä päivä ja ehdittiin paljon, ja oli kiva ettei tarvinnut kiirehtiä minnekään. Juna toi nopeasti kotiin ja oli vielä koko sunnuntai aikaa nauttia viikonlopusta myös kotona. Varsin toimiva setti siis tuollainen perjantai–lauantai -visiitti, koska tuntui että yhteen viikonloppuun mahtui hirveästi kokemuksia ja silti ehti myös hengähtää.
Tampere on kaupunkina toimiva ja runsas, ja jotenkin siellä tulee aina se olo että pitäisi tulla pian uudestaan. Onneksi se onkin lähellä, ja Tampereella pyörii teatterissa myös aina kiinnostavia esityksiä mitä kannattaa lähteä katsomaan. Ehdottomasti siis uudestaan tällainen vastaava miniloma Tampereella.
SEURAATKO JO MUUTEN MYÖS TÄÄLLÄ?
Valtavan hieno Kaunotar ja Hirviö Tampereella
*MAINOS. Liput saatu Tampereen työväen teatterilta
Tampereen Työväen Teatterin Kaunotar ja Hirviö on esitys, jota odotin pitkään. Ihana elokuva mielessäni osasin jo epäillä, että musikaali tulee olemaan hieno – ja odotukset eivät pettäneet. Lapsi ei ollut aluksi sen kummemmin innostunut, mutta arvelin, että hänkin viihtyisi näytöksessä; onhan Disney-musikaali täynnä musiikin ja värien loistoa, josta ei voi olla nauttimatta. Kuinkas kävikään: napero eläytyi esitykseen joka solullaan ja totesi näytöksen jälkeen, että Kaunotar ja Hirviö oli paras näkemänsä esitys koskaan.
UPEA NÄYTTELIJÄKAARTI
Musikaali lumoaa yleisönsä paitsi visuaalisuudellaan ja huikealla lavastuksellaan, myös näyttelijäkaartillaan. Belleä esittää pääroolissa säkenöivä Yasmine Yamajako, ja Hirviön roolissa nähdään karismaattinen Matti Leino. Hirviön kamppailu hyvän ja pahan välillä välittyi hienosti, ja hänen ahdistuksensa väärässä kehossa vangittuna välittyi riipaisevasti.
Gastonia tulkitsee Jonas Saari, joka hallitsee hahmon itseriittoisuuden, koomisuuden ja samalla julmuuden suvereenisti. Vauhdikkaan naistennaurattajan Lumièren roolissa nähdään Antti LJ Pääkkönen, ja hänen aisapariaan Könniä esittää eläytyen Hiski Vihertörmä. Kaksikko on hulvaton ja silti traaginen ilmestys, muuttuessaan vähitellen enemmän esineiksi, jäykistyen ja kadottaen ihmisyyttään. Kauniisti rouva Pannun roolissaan loistaa myös Petra Karjalainen, joka tulkitsee muun muassa riipaisevan kauniin Tyttö sekä hän -kappeleen.
Meidän näytöksessämme Belleä tulkitsi kakkosnäyttelijä, Eleonoora Martikainen, ja hän teki sen hienosti. Hän toi hahmoon oman raikkaan, herkän ja ehdottoman läsnäolonsa, mikä lisäsi esityksen lämpöä ja sai Bellen elämään vahvasti lavalla. Odotin kieltämättä Yasminen laulua, mutta toisaalta tämä antoi meille erityisen tilaisuuden nähdä esitys eri roolituksella. Oli myös ihanaa huomata, miten yleisö ja kanssanäyttelijät hurrasivat onnistuneelle suoritukselle.
SE MAAILMA, NE EFEKTIT JA LAVASTEET
Puvustuksen ja upeiden lavasteiden lisäksi, kuten Bellen ja Mauricen mökki, näytelmässä päästiin herkuttelemaan visuaalisilla efekteillä. Alun muutos Hirviöksi ja myöhemmin takaisin prinssiksi olivat vaikuttavia muodonmuutoksia savukoneen ja valojen avulla. Maisemanvaihdokset ja tarinan liike toteutettiin upeasti vaihtuvien taustakankaiden ja heijastusten avulla. Lavan täytti yksinkertaisesti pulppuava satumaailma, jonka taika ylsi yleisöön asti. Toteutus oli valtavan kaunis ja vaikuttava.
Musiikki on toki tällaiselle esitykselle valmiiksi annettu, mutta se soi upeasti liveorkesterin tulkitsemana salin täydeltä. Näyttelijät heittäytyivät rooleihinsa ja lauloivat upeasti yksi toisensa jälkeen.
Kaiken kaikkiaan tämä on nähtävä. Jokaiselle, joka miettii hyvää teatteria, säväyttävää elämystä, kaunista näytelmää ja mahtavan upeaa musiikkia, Kaunotar ja Hirviö Tampereella tarjoaa kerrassaan komean kokemuksen. Naperolle se oli erityisen vaikuttava, ja hän on todennut näytöksen jälkeen joka päivä kuinka hieno esitys oli. Suosikiksi nousi Hirviö, mutta ”en mä haluaisi että se prinssi on kalju”😂. Myös Gaston huvitti ja ihastutti, ennen kuin alkoi uhota Hirviön tappamisella. Tarina oli kyllä ennestään tuttu, ja siksi osasikin loppukohtausta jännittää. Oli hauska seurata miten toinen hihkui ääneen ja istui aivan penkin reunalla nenä tiukasti lavaa kohti.
Mutta olipa vaikuttava ja näyttävä show. Suosittelen sitä lämpimästi aivan kaikille.
Kaikki kuvat Tampereen työväen teatterilta.
